Viime viikon torstaina oli työputken viimeinen päivä ja odottelin pitkän viikonloppuvapaani alkamista. Mukavaa kun raskaan työrupeaman jälkeen pääsee hetkeksi hengähtämään. Viimeinen työpäivä oli kuitenkin normaalia pidempi, mukavuus on silloin yleensä kaukana. Tajusin myös työpäivän aikana, että minuahan odottaa kotona vielä läppäri ja siellä Skype ja huippu-urheiluvaliokunnan kokous. Kokoustaminen on ihan mukavaa puuhaa, mutta pitkän työpäivän jälkeen ajatus läppärin ääressä istumisesta ei ollut lainkaan mukavaa 😅
No, siirrytään perjantaipäivään. Lähdin Vantaalle ystävien luo kylään. Oikein mukavaa nähdä kavereita taas tauon jälkeen. Autolla ajokin on mukavaa puuhaa, varsinkin pitkät matkat,saa vaan istua rauhassa paikallaan eikä tarvitse hötkyillä mihinkään. Jotenkin rentouttavaa. Paitsi kaupunkiajo. Ei yhtään mukavaa puuhaa. Silloin on aina muka kiire joka paikkaan ja autoaan ei saa mihinkään parkkiin ja linnutkin paskovat vielä kuraa juuri pesty koslan päälle.
Jatketaanpas nyt vielä perjantaita. Vantaalle kun menen niin tuntuu, että pääsen aina kuin täyshoitoon. Siellä odottaa aina hyvät safkat, seura ja sauna. Ja "vähän" punaviiniä. Niiin mukavaa!
Rakkaat ystäväni olivat varanneet lauantaille laivaliput Tallinnaan. Mukavaa, kun joku huolehtii matkajärjestelyistä (olenkin sitä hommaa saanut tehdä ihan tarpeeksi), oikein mukavaa. Vähemmän mukavaa oli totta kai se, että herätys oli jo seitsemän jälkeen aamulla. Olishan sitä nyt vielä siellä peiton alla makoillut, kun nukkuminen on lempipuuhaa. Siinä se lauantaipäivä sitten muuten hurahti todella mukavissa merkeissä. Vähän skumppaa menomatkalla, vähän sidukkaa pubissa, vähän taas skumppaa ja drinkkiä näköalahotellilla, vähän skumppaa lounaalla ja vähän tujumpaa kahvia vielä jälkkäriksi. Pysyttiin oikein mainiosti mukavuusalueella. Paluumatkakin oli vielä suhteellisen mukava, hieman väsytti jostain syystä ja olikin sitten oikein mukavaa vaan kellahtaa sänkyyn kun kämpille päästiin. Nukkuminen ei tietenkään tullut vielä kyseeseen, kun oli niin paljon höpötettävää yhden toisen juhlijan kanssa. Mikäs sen mukavampaa.
Sunnuntaina olikin sitten jo paluu mun arkeen. Jumppakoulutukset Herttoniemessä. Ne on aina mukavia juttuja. Nyt kyllä vähän arvelutti kuinka mukavalta se body attack tuntuukaan, kun tiedätte mitä tein edellisenä päivänä ☺Kyllähän se tunti meni ihan jees. Viimeisillä minuuteilla sain oikein makean ja mukavan pohjekrampin. Toooodella mukavalta tuntui. Edessähän oli tietysti vielä body combat tunti. Kyllä se nyt kiukulla vedettiin läpi, mutta eihän se nyt mukavaa ollut. Harmitti, koska muuten se on maailman mukavinta liikuntaa.
Maanantaina oli vielä vapaapäivä päätyöstä. Erittäin mukava juttu, sai vähän levätäkin. Aloitin opiskelut avoimessa yliopistossa. Opiskelu on ihan mukavaa puuhaa varsinkin, jos se on vapaaehtoista. Aloitin kuuntelemalla verkkoluentoa. Montako tuntia näitä luento-osioita tässä yhdessä kurssissa onkaan. Ääh, ihan liikaa, ei pysty kuin pari tuntia kerralla. Ei yhtään mukavaa ☺ mä lähden kyllä saunaan. Taisin kyllä istua kuuntelemassa sellainen neljä tuntia kuitenkin 😀
Tiistaina sai vielä nukkua pitkään ja rauhassa juoda aamukahvit. Mukavinta aamuissa on kiireettömyys. Sitten harjoittelemaan salille uudet jumppakuviot. Mukavaa kun ohjelmat vaihtuvat ja saa uutta virtaa tunnin ohjaamiseen. Mutta mun pohje, edelleen mukavassa pikku krampissa. Treenin jälkeen kuuntelemaan verkkoluentoa lisää ja sitten viivana töihin. On se mukavaa, kun ei tarvi miettiä mitä sit oikein tekiskään.
Keskiviikkona normisti töihin ja sieltä melkein suoraan salin lavalle vetämään jumppaa. Väliajalla tapasin sattumalta ystäväni, joka valitteli flunssaa. Ei ollut hänellä mukava olo lainkaan. Tuntuu nyt olevan lentsukausi päällänsä. Ei ole mukavaa sairastaa, eihän. Yritän parhaani mukaan tsempata flunssan kourissa olevia ottamaan rennosti. Se nyt kuitenkin on yleensä mukavaa puuhaa, kunhan tylsyys ei iske päälle.
Tänään heräilin itselleni aivan liian aikaisin töihin. Arvaatte varmaan kuinka mukavaa se oli. Työmaalla odotti tehosiivous rasvanpoiston tiimoilta. Ei yhtään mukavaa puuhaa 😀 mutta tulipa tehtyä. Sen jälkeen työpäivä sujuikin ihan mukavasti, olihan mulla siellä kaksi harkkaria oppimassa työntekoa.
Nyt sitten kirjoittelen blogiani köllötellen mukavassa asennossa uudenkarhealla sohvalla ja toivon, että lukijallakin oli mukava hetki tämän blogipläjäyksen seurassa.
Ei muuta kuin mukavaa päivän ja viikon jatkoa! Otetaanpa iisisti aina välillä niin on paljon paljon mukavampaa 😀
Ja pikaiset paranemiset lentsulaisille!
Janetzski
